Pelkosenniemen palveluopas 2010
Pelkosenniemen kunta (per. v. 1918) sai nimensä ensimmäisestä lantalaisesta asukkaastaan, Paavali Pelkosesta. Pelkosenniemen Pyhätunturi oli muutama sata vuotta sitten Lapin ja lannan raja (rajapyykki talonpoikaisasutuksen ja Lapinmaan välillä). Vielä 1900-luvun alussa Pelkosenniemelle kuljettiin Kemijärveltä höyrylaivoilla, kunnes Kemijärven tie valmistui vuonna 1933. Alueen asutus ulottuu aina kivikaudelle asti. Nykyinen asutus on keskittynyt jokivarsille. Tärkeitä kyliä ovat kirkonkylän lisäksi Kairala, Luiro ja Pyhäjärvi.
Pinta-ala: 1 880 km2, josta vesistöä noin 36 km2
Naapurikunnat: Kemijärvi, Sodankylä, Savukoski, Salla.
Kunnan asukasmäärä: 1 030 / v. 2009.
Elinkeinorakenne: Palvelut 70 %, maa- ja metsätalous 15 %, teollisuus ja rakentaminen 15 %.
Paliskunnat: Pyhä-Kallio, Oraniemi ja Hirvasniemi.
Etäisyydet: Kemijärvi 50 km, Sodankylä 56 km, Rovaniemi 137 km, Helsinki 972 km.
Vaakuna (Ahti Hammar)
Hopeakentässä sininen naularisti ja sen alapuolella sini-hopekatkoinen kolmoisvuori.
Kolmoisvuori kuvaa Pyhätunturia. Vaakuna muistuttaa ajasta, jolloin Kemijärven kirkkoherra vuoden 1648 tienoilla kastoi Pyhätunturin Pyhän kasteen lähteellä tunturialueella asuvia lappalaisia kristinuskoon.
Saavutettavuus
Lentäen: Helsinki – Rovaniemi päivittäin.
Junalla: Helsinki – Kemijärvi yöjuna päivittäin ja Helsinki – Rovaniemi päivittäin.
Linja-autolla: Vuorot Rovaniemeltä Kemijärven tai Sodankylän kautta, Savukoskelta ja Sallasta.
Oma auto: Valtatie nro 5 (E75) Kemijärvi – Pelkosenniemi – Sodankylä.
2. LUONTO
Pelkosenniemelle tyypillistä maisemaa ovat alavat jokivarsimaisemat, jokivarsikylät, 300 – 400 m korkeat loivarinteiset vaarat ja suuret, linturikkaat aapasuot. Kunnan lounais-luoteisosassa kohoaa 35 km pitkä Pyhä-Luoston kansallispuiston tunturijono, jonka Noitatunturi on Pelkosenniemen korkein huippu. Pelkosenniemellä sijaitsee maankuulu Vuotoksen alue, johon suunniteltiin yli 40 vuoden ajan säännöstelyallasta.
Kallioperä ja maaperä
Kallioperä on kokonaan Lapin liuskekivivyöhykettä. Pyhätunturi on Lapin kvartsiittivuori, ns. jäännösvuori. Se on 7 km pitkä tunturijono. Pyhätunturi on yksi maapallon vanhimpia vuoria, pääosin muinaismeren ranta- ja pohjahietikoista muodostunutta kvartsiittia, jossa voidaan nähdä aallonmerkkejä ja virtakerroksellisuutta. Jokilaaksojen maaperässä on hienojakoisia jokikerrostumia. Mäki- ja vaaramaat ovat moreenia, laella louhikoista rakkaa (=kivikkoa, louhikkoa).
Vesistöt
Pelkosenniemen halki kulkee Kemijoki, joka haarautuu kirkonkylän yläpuolella kolmeksi latvajoeksi: Kitinen, Luiro ja Kemijoki. Vuotosjoki ja Pyhäjoki ovat Kemijoen sivujokia. Suomen suurin joki, Kemijoki on Pelkosenniemellä noin 200 – 500 m leveä.
Ilmasto
Mantereisen ilmaston kesät ovat suhteellisen lämpimiä ja talvet kylmiä. Noin puolet sateesta tulee lumena. Pysyvä lumipeite tulee marraskuun puolivälissä, ja lumi lähtee toukokuun puolivälissä. Yötön yö kestää noin 5 viikkoa ja kaamos pari viikkoa.
Kasvillisuus ja eläimistö
Pyhä-Luoston kansallispuisto on monipuolinen kokonaisuus tuntureita, kivilouhikkoja, aapasoita, metsiä, lampia, puroja ja puronvarsilehtoja. Siellä kasvillisuus vaihtelee nopeasti tarjoten erilaisia elinympäristöjä linnustolle ja eläimistölle. Linturikkaita aapasoita ovat Sokanaapa, Kilpiaapa, Kokonaapa, Siurunaapa, Kairanaapa, Lämsänaapa ja Sakkala-aapa. Suosituin bongauskohde on Sokanaapa, joka soveltuu myös liikuntaesteisille (invapolku). Säynäjäjärvi Kemihaaran soiden keskellä on hieno lintujärvi. Arvosjoki ja Vuostimonsalmi ovat merkittäviä lintujen kokoontumisalueita keväisin ja syksyisin.
3. LUONNONNÄHTÄVYYDET
Pyhä-Luoston (142 km2 , per. v. 1938, laaj. v. 2005) tunturijono on 35 km pitkä ja sen korkein huippu on Noitatunturi (540 m). Pyhätunturi on Suomen eteläisin suurtunturi, joka on ollut rajapyykkinä talonpoikaisasutuksen ja Lapinmaan välillä jo 1500-luvulla, Lapin ja Lannan rajana. Isokuru on Suomen suurin, yli 200 m syvä tunturikuru, jonka päässä on Pyhäkuru, Uhriharju sekä Pyhänkasteenlampi ja – putous. Huttulomassa on autiotupa. Huttukankaalla asui muinoin Huttu-Ukko, alueen viimeisiä metsälappalaisia. Muita suosittuja käyntikohteita ovat mm. Aittakurun Kuruteatteri, Rykimäkuru, Luoston yli 400-vuotiaat hakkaamattomat metsät, ja Euroopan ainoa toimiva ametistikaivos Lampivaarassa. Kaivospiirin alueella liikkuminen on rajoitettua. Hotelli Pyhätunturin vieressä on Pyhätunturin luontokeskus, puh. 020 564 7302.
Pyhäjärvi on Pyhätunturin kainalossa Pyhäjärven kylässä, noin 167 m merenpinnan yläpuolella. Uimaranta.
Keminsaaret: Tulvaniittysaaria, deltamuodostuma. Lintutorni. Lajeina mm. suopöllö, mehiläishaukka ja lapinpöllö.
Lämsänaavan soidensuojelualue on Pelkosenniemen kuuluisin hillasuo. Joskus hilloja saadaan kuulemma junalasteittain. Se on pounikkoinen kuivempi aapa, jossa voi nähdä mm. metsähanhia, kapustarintoja ja karhuja.
Natura 2000-alueita ovat kahlaajistaan runsas, allikkoinen Sokanaapa lintutorneineen, erittäin märkä Kairanaapa sekä laaja ja rikkonainen Sakkala-aapa.
4. MUITA KÄYNTIKOHTEITA
4.1 KIRKONKYLÄ
Pelkosenniemen puinen kirkko (1929) Kauppaharjulla säästyi Lapin sodan tuhoilta. Se on arkkitehti Y. Sadenniemen käsialaa. Alttaritauluna on Aale Hakavan maalaus (1954). Kotiseutumuseo on kirkon takana, avoinna kesällä. Uimaranta kirkonkylässä.
Kirkonkylästä noin 3 km pohjoiseen on talvisodan taistelun muistomerkki (Ensio Seppänen, 1964). Talvisodan merkittävimpiä taisteluja Lapin rintamalla käytiin joulukuussa 1939 Pelkosen-, Vasa- ja Lapinniemen alueilla. Taistelupaikkoja ja joukkohautoja on vielä Vasaniemessä sekä taistelun muistomerkki Lapinkankaalla.
Talvisodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki (2002) on Vasaniemessä, jossa neuvostojoukot kokivat raskaat tappiot.
25.7.2009 paljastettiin Andy MacCoyn patsas. Se sijaitsee Sodankyläntien varrella olevalla Pelkosenniemen torilla. Patsaan on veistänyt Andy MacCoyn setä, pelkosenniemeläinen kuvanveistäjä Matti Hulkko.
4.2 PYHÄ-LUOSTON ALUE
Aittakurun Kuruteatterissa (katsomo 500 hengelle) on järjestetty konsertteja jo vuodesta 1993 saakka.
Kairosmajalla on Lapin tunturien ensimmäinen turistikirkko Revontulikappeli (300 paikkaa), jonka tapahtumissa on vuosittain noin 35 000 kävijää.
Retkeilykeskus Astelin pihapiirin Lapinkenttä esittelee Kemin Lapin eräkulttuuria ja vanhan perinteen mukaan rakennettuja asumuksia.
Luoston Lampivaarassa on Euroopan suurin yleisölle avoinna oleva, toimiva ametistikaivos, jonka läheisyydessä on Lampivaaran kahvila. Pieni kaivoskauppa palvelee Luoston keskuksessa. Luoston ja Pyhän välillä on huskypuisto ja poropuisto.
4.3 KYLÄMATKAILUA
Suvannon kylä
on Lapin ainoa sodilta säästynyt kyläkokonaisuus, joka edustaa Perä-pohjolan rakennusperinnettä. Se on miljööltään erittäin hyvin säilynyt jokivarsikylä Kitisen rannalla. Talonpoikaisarkkitehtuuria oleva rakennuskanta on osin jopa 1700-luvulta. Kylä säästyi sodan polttamiselta sekä sotien jälkeiseltä purkamis- ja uudelleenrakentamisajalta. Kylä on myös Europa Nostra-palkittu. Keino-ojalla on Härkävaarasta siirretty, entisöity vesimylly ikikuusikkoa kasvavassa pihapiirissä. Suvannon kylässä sijaitsee myös Mettiäisen kelomökit, Taidegalleria - Kahvila Säpikäs ja museokoulu.
Kairalan kylä (ent. Kairavuopio)
on arvokas perinnemaisema. Kylä toimi ennen Pelkosenniemen vilja-aittana, ja maatalous kuuluu edelleenkin kylän elämään. 1900-luvun alussa pelloilla viljeltiin jopa vehnää. Kairalan peltoaukeilla on mainiot mahdollisuudet linturetkiin ja Kitisellä kalastukseen.
Aapasuot ympäröivät Luiron kylää. Luiron itäpuolella olevilla Sakkalan- ja Sudenvaaranaavoilla on koivulettoja, koivuja kapeilla jänteillä ja sammal-sara-ruoho-rimpiä. Luiron kylän kyläkoulu on kyläyhdistyksen käytössä.
5. REITISTÖT JA AKTIVITEETIT
5.1 TALVEN HIIHTOLADUT JA LASKETTELURINTEET
Pyhä-Luostolla ja Pelkosenniemen alueella on yhteensä yli 160 kilometriä eritasoisia latuja hiihdettäväksi. Valaistua latua Pyhällä on noin 11 km ja Luostolla noin 15 km. Koneellisesti huolletuilla laduilla on kaksi perinteisen tyylin latua ja yksi luistelu-ura keskellä. Näitä ovat Pyhätunturin päässä Lomakeskus Lupon ja Astelin välinen valolatu, Astelin ja Oravan välinen latu, Kalliokummun latu, Kuukkelin latu, Pyhätunturin ympäri kulkeva Salmiaavan latu sekä Soutajan ja Pyhätunturin välinen latu. Retkiladut huolletaan säännöllisesti eikä laduilla ole luistelu-uraa. Retkilatuja ovat Pelkosenniemen kuntoladut, Kirkonkylän valolatu, Kurkihyppylän latu, Saunavaaran latu, Hirsikankaan latu, Kuikkavaaran latu ja Aapajärven latu.
Luonnonladut ovat merkittyjä uria, joita ei pidetä kunnossa, vaan hiihtäjä tekee itse latunsa. Luonnonladut pohjustetaan moottorikelkalla. Luonnonlatuja ovat Pyhä-Luoston kansallispuiston Huttulomasta Annikinlammelle, Noitatunturin päälle ja Karhunjuomalammelle sekä Isokurun kautta Keropirtille vievät ladut ja aurinkolatu Lampivaarasta Kotakylään
Luostolla Orresokassa on rullasuksihiihtäjien latu, jota voi käyttää kesällä myös rullaluisteluun.
Pelkosenniemen kirkonkylällä on luistinrata luistelua ja jääkiekkoa varten talviaikana.
Pyhätunturin laskettelurinteet ovat monipuoliset ja rinteitä on kaikentasoisille laskettelijoille. Alueella on maisemavalaistu pulkkamäki sekä tulipaikkakatos. Luoston rinteet ovat hiukan helppotasoisempia.
5.2 KESÄLLÄ
5.2.1 RETKEILYREITIT
Pyhä–Luoston alueella on runsaasti erilaisia retkeilyreittejä. Pyhä-Luoston välinen kesäreitti on noin 35 km. Pyhätunturin luontokeskuksesta voi kulkea Isokurun läpi Karhunjuomalammelle ja palata Pyhäjärven ja Soutajan maisemia ihaillen Kultakeron ympäri (10 km). Vaellusluontopolku (12 km) Luoston ympäri.
Autiotuvat: Kapusta.
Päivätuvat: Rykimäkuru, Lampivaara, Karhunjuomalampi.
Varaustupa: Kuukkeli, Retkeilykeskus Asteli, puh. (016) 852 141.
Retkeilyreitti Nivatunturin huipulle (2,5 km) palovartijan majalle vie aikaa, koska reitti kulkee suhteellisen vaativassa maastossa. Hyvät näköalat Sakkala-aavalle, Luiron soille ja kylään. Reitti on Pelkosenniemen puolelta hyvin merkitty ja Savukosken puolellakin reitti kulkee tien laitaan.
Pitkäjärven lähireitti (noin 4 km) on kirjolohien ”Istuta ja ongi”-kohde. Järven saalisvarmuus on kohtalainen. Osittain pitkospuut. Kolme taukopaikkaa.
Soutajan kävelyreitti (5 km) kulkee Pyhäjärven kylästä Soutajan laen taukokodan kautta Pyhäjärven eteläpäähän.
5.2.2 SUOREITIT
Tunturiaavan luontopolku (5 km) kulkee Pyhätunturin eteläpuolella, Pyhä-Luoston kansallispuistossa osin erittäin märillä rimmikoilla. Suoalue on nuorta ja paikoin allikkoista rimmikkoa, jossa jänteet eivät ole kovin korkeita. Reitti on pitkostettu ja sen voi kulkea ilman kumisaappaita. Reitin varrella taukopaikkana on Tiaislaavu.
Kilpiaavan luontopolku (2,5 km) lähtee kirkonkylän koulun takaa. Luontopolulla on lintutorni ja opastauluja. Matkan varrella voit bongata mm. kahlaajia, suolinnustoa, suopöllöjä ja sinisuohaukkoja.
Polku Kairanaavan lintutornille, (noin 2,5 km). Näkymät aukeavat suon laidalta. Monipuolisia Peräpohjolan soita.
Sokanaavan suolintukohde on suosittu. Pitkospuut soveltuvat myös pyörätuolille ja maastopyörälle. (2-4 km)
Säynäjäjärvellä on merkitsemätön kävelyreitti vanhaa talvitietä pitkin (1,5 km) Tammelan kämpän kautta järven rantaan. Runsas vesilinnusto.
5.2.3 MELONTAREITIT
Kemijoki
Kemihaarasta Pelkosenniemelle (165 km, putous noin 80 m). Reitin kesto on noin 4-6 päivää. Ruokailumahdollisuudet maastossa, Samperin Savotassa, Viitarannalla tai Pelkosenniemen kirkonkylällä. Kosket ovat helppoja, mutta tuulisella säällä suurella joella vastatuulesta voi olla haittaa.
Pyhäjoki
Pyhäjärvestä Vuostimoon (38 km) tai Pyhäjärvestä Soutajan laitaan (15 km). Päiväretki, jossa kenttälounas Mairivaaran tulipaikalla, tauko Soutajan laidassa ja päätös Yli-Kylän koskimajalle tai Vuostimon kylälle.
Luirojoki
Lokasta Luirolle ja Pelkosenniemelle (145 km, putous 83 m). Kosket ovat korkealla vedellä vaativia, vähävetisenä aikana joki on kuivahko. Vaihtelevan pituisia reittejä, joista pisin kestää noin 5 päivää.
Vuotosjoki
Ahvenselästä Pelkosenniemelle (55 km). Majoitus teltoissa jokivarren niityillä. 2-3 päivän reitti, rauhallista virtausta ja helppo laskea.
Jaurujoki
Pahkakummusta Vuotoksen kautta Pelkosenniemelle (48 km). Rauhallisia suvantoja ja nivoja, muutamat voimakkaammat kosket ovat helppoja laskea. Reitin kesto on noin 2-3 päivää.
Tenniöjoki
Venäjän kautta laskevat vedet tulevat suurten suvantojen kautta Kemijokeen, josta koskisemman alueen kautta Pelkosenniemelle. Suurjokea voi kanootin lisäksi kulkea myös moottoriveneellä. Pituus noin 70 km.
Seikkailusoutu Pelkosenniemeltä Savukoskelle
Vaativa retki omaa suorituskykyään arvostavalle matkailijalle. Kesto 2-3 päivää.
5.2.4 KALASTUSKOHTEITA
Jylhä ja kirkasvetinen Pyhäjärvi sijaitsee Pyhätunturin juurella ja on hyvä virkistyskalastuskohde. Kalalajeina taimen, harjus, hauki, ahven, siika, muikku, kuore, made ja särki. Järvi on rauhoitettu jään sulamisesta kesäkuun puoleenväliin (istutukset).
Kalaveden omistaja: Pyhäjärven kalastuskunta.
Kalastusluvat:
Lapin Orava, Pyhätunturi. puh. (016) 852 103 (kanootit, veneet)
Pyhän Asteli, Pyhätunturi, puh. 0207 862 400 (kanootit, veneet)
Pyhähippu, Pyhätunturi, puh. (016) 882 820
Pitkäjärvi on virkistyskalastuskohde Savukosken ja Pelkosenniemen välisen tien varressa, noin 7 km Pelkosenniemen kirkonkylästä. Kalalajeina ovat kirjolohi, taimen, hauki, ahven, siika ja muikku. Tulipaikkoja ja vuokraveneitä.
Kalaveden omistaja: Alaperän yhteismetsä.
Kalastusluvat:
Huoltopalvelu Sammeli, Pelkosenniemi, puh. (016) 851 278
K-Asuste Pesonen, Pelkosenniemi, puh. (016) 851 264
Kuikkalampi on erityisen hieno pieni suppajärvi Kuikkavaarassa suojellun harjulaakson keskellä Pelkosenniemen kirkonkylältä 3 km itään. Vapakalastuskohde, kalastona harjus, taimen ja siika. Lammella on heittolaiturit perhostelijoille ja talvella lampi on erinomainen pilkkikohde. Saalisrajoituksena 3 taimenta tai harjusta/vrk. Iso kota 12 henkilölle.
Kalastusoikeus: Vapakalastusseura Vastaisku ry.
Kalastusluvat:
Pelkosenniemen kalastuskunnan lupa tai Vapakalastusseura Vastaiskun lupa.
Huoltopalvelu Sammeli, Pelkosenniemi, puh. (016) 851 278
K-Asuste Pesonen, Pelkosenniemi, puh. (016) 851 264
Pekka Nyman/Vastaisku, puh. 040 506 7641
Ahvenlampi on ”Istuta ja ongi” -kohde Luostolla tunturikeskuksen välittömässä läheisyydessä. Kalastona on harjus, taimen, kirjolohi, siika ja ahven. Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskalastuskohde, joka on käytössä ympäri vuoden.
Kalastusluvat:
Villi Pohjola, puh. 020 344 122
Pyhätunturin luontokeskus, Pyhätunturi, puh. 020 564 7302
Pyhä-Luosto Matkailu, puh. 020 730 3020
Tunturilampi on tunturijärvi Pelkosenniemen ja Sodankylän rajalla. Rauhallinen pilkkikohde. Kalastoa: harjus, taimen, ahven ja siika. Rannalla on Metsähallituksen vuokramökki. Vapaa pilkintäoikeus.
Kalastusluvat:
Villi Pohjola, puh. 020 344 122
Pyhätunturin luontokeskus, Pyhätunturi, puh. 020 564 7302
Huoltopalvelu Sammeli, Pelkosenniemi, puh. (016) 851 278
Vuostimojärvi on Pyhätunturilta noin 7 km Kemijärven suuntaan välittömästi tien oikealla puolella sijaitseva matalahko ja hieman rehevä järvi, joka saa vetensä Pyhätunturin juurelta virtaavista puroista. Kalastona on siika, ahven ja hauki. Mainio pilkkipaikka, jossa saaliina suuria ahvenia.
Kalastusluvat:
Villi Pohjola, puh. 020 344 122
Huttujärvi on matala erämaajärvi Pyhätunturin tunturijonon kainalossa. Alueesta vastaa Huttujärven kalastuskunta ja vesistä Metsähallitus. Rannalla on Huttujärven kämppäkahvila ja varaustupa.
Kalastusluvat:
Metsähallituksen lupa, Pyhätunturin luontokeskus, puh. 020 564 7302
Onkiminen ja pilkkiminen jokamiehen oikeuksin.
Kemijoen suurimmat kosket ovat Pelkosenniemellä. Joki on suhteellisen karu, ja veden väri kirkas tai ruskehtava. Kalastona on harjus, hauki, taimen, siika, ahven, ja alueelle kotiutettavana on myös järvilohi. Taimenella on 40 cm:n ja harjuksella 30 cm:n alamitta. Kemijoen suurin ja maineikkain koski on Jänkäläinen, jossa mm. kenraali K.M. Wallenius laski kallioon v.1921 tullessaan avaamasta Petsamon rajaa.
Kalastusluvat:
Yli-Kemin yhtenäislupa kattaa koko Kemijoen Savukoskelta alas Pelkosenniemelle Kitisen haaraan. Pelkosenniemen kunnan puolella käy myös Pelkosenniemen kalastuskunnan kalastuslupa, joka oikeuttaa kalastamaan lisäksi Kemijoella kirkonkylän kohdalla Kemijärven kaupungin rajaan asti sekä Kohkosen tekoaltaalla ja Luirolla Pelkosenniemen kalastuskunnan vesillä. Joet on luokiteltu lohi- ja siikapitoisiksi virtavesiksi, joten läänikohtainen viehekortti ei jokialueella kelpaa.
Huoltopalvelu Sammeli, Pelkosenniemi, puh. (016) 851 278
Pyhätunturin luontokeskus, Pyhätunturi, puh. 020 564 7302 (Yli-Kemi)
Vuotosjoki kiemurtelee aapasoiden ja vaarojen välissä. Erittäin voimakkaat kevättulvat ovat joelle tyypillisiä. Kesäsateillakin joen vesi nousee huomattavan nopeasti, ja joskus tämä vaikeuttaa kalastusta. Kalastona ovat harjus, siika, hauki, ahven ja taimen. Ylävirrat ovat taimenen poikastuotantoalueita.
Kalastusluvat: Pelkosenniemen kunnan alueella käy Pelkosenniemen kalastuskunnan kalastuslupa. Sallan kunnan puolella tarvitaan sallalaisten kalastuskuntien luvat.
Serrijoki on kunnan luonnontilaisin taimenpuro, jossa on runsaasti taimenen poikastuotantoa. Kalastus on sallittua Pelkosenniemen kalastuskunnan luvalla.
Luirojoki saa alkunsa maankuulusta Luirojärvestä. Lokan tekoaltaan kohdalla joki katkeaa. Alinen Luiro alkaa Lokan padosta ja kerää vetensä sivupuroista Lokan padon alta. Joki on melontakelpoinen ja yläosiltaan kalaisa. Kosket on kunnostettu vuosina 1999–2000, ja joen kalasto elpyy nopeasti. Taimenen poikastuotanto on koskialueilla käynnistynyt. Pääsaalis on harjusta ja haukea.
Kalastusluvat:
Pelkosenniemen kunnan puolella yksityisvesillä saa kalastaa Pelkosenniemen kalastuskunnan luvalla. Valtion vesialueilla käy Metsä-Lapin talouskalastuslupa ja Savukosken yksityisvesillä savukoskelaisten kalastuskuntien lupa.
Pyhäjoesta löytyvät suuret harrit ja villit taimenet. Jalokalojen ja Kemijärvestä nousevan taimenen poikastuotantoaluetta, jossa taimenella on 40 cm ja harrilla 30 cm alamitta.
Kalastusluvat:
Pyhäjärvestä alaspäin Kurjenkosken alle kelpaa Pyhäjärven kalastuskunnan lupa, Kurjenkoskelta Kemijärven kaupungin rajalle Pelkosenniemen kalastuskunnan lupa ja Kemijärvellä Ylikylän kalastuskunnan lupa.
Mairijoki on puska- ja reppukalastajien vaihtoehto. Runsaasti kaloja. Poikastuotantoaluetta, jossa alamittoja on erityisesti noudatettava. Kalastus on sallittu Pelkosenniemen kalastuskunnan luvalla.
Kohkosen allas (1990) on Kitisen alin voimalaitosallas, joka on kuuluisa valtavista haukisaaliistaan. Venesatamat voimalaitoksella lähellä 5-tietä, Suvannon kylässä ja Räkki-Luostolla. Rantautumispaikat ovat Myllyojalla (kämppä, varaustupa ja tulipaikka), Jurmussa (laavu) ja Nikittäjässä (tulipaikka). Altaassa on runsaasti haukea ja ahventa, sekä sattumataimenia ja kirjolohia.
Kalastusluvat: Pelkosenniemen kalastuskunnan lupa tai Lapin läänin viehekortti.
5.2.5 LINTUHARRASTAJILLE
Säynäjäjärvi (92 ha) on Lapin paras lintujärvi Kemihaaran soiden sydämessä. Kävelyreitti Neulikkoaavan metsäautotien laidasta kumisaappailla vanhaa tienpohjaa pitkin Tammelan vanhan kämpän kautta on n. 1,5 km. Sorsia, uiveloita, telkkiä, tukkasotkia, mustalintuja ja ainutlaatuinen sisämaan pilkkasiipipopulaatio.
Sokanaapa on kahlaajistaan runsas ja allikkoinen, Keski-Lapin edustava aapasuo aivan Savukoskelle vievän tien vieressä, opastus maantieltä. Alue on Pelkosenniemen suosituin bongauskohde. Sokanharjuissa pesii useita tikkalajeja ja aavalla lajeina ovat joutsen, kuikka, uivelo, jänkäsirriäinen, sekä haukat ja pöllöt. Natura 2000-alue. Pitkospuut ja lintutorni (1994). Alue sopii myös liikuntarajoitteisille.
Kilpiaapa on suuri, avara aapasuo. Etelälaidassa on lintutorni (2003). Luontopolku ja pitkospuut vievät Pelkosenniemen yläasteelta pururadan päästä aavan laitaan, opastus 5-tieltä. Edustava suolinnusto, mm. aapasoilla harvinainen harmaalokkikolonia, suopöllöjä, sinisuohaukkoja ja kapustarintoja.
Kokonaavalla on lintutorni, suolinnustoa ja laitumella kulkevia hirviä.
Siurunaapa on monimuotoinen jyrkkäpiirteinen lintusuo Pyhätunturin länsipuolella.
Arvosjoki on erittäin tärkeä lintujen muuttoajan kokoontumisalue. Lintutorni sijaitsee sillan kupeessa parkkipaikan vieressä Arvospuolen tien varrella (Pelkosenniemen kirkonkylästä Arvospuolelle).
Pyhä-Luoston kansallispuistossa on mm. Tunturiaavan monipuolinen kahlaaja- ja vesilinnusto sekä Isonkurun ja tunturimaiseman vanhan metsän lajeja. Tunturin laelta löytyy kesäkurmitsa ja aapojen yllä leijailee silloin tällöin kotka.
Kairalan kylä: Suopöllöjä, sinisuohaukkoja, kiuruja, peltolintuja ja hanhia.
Kairanaapa on erittäin märkä aapasuo Kairalan ja Luiron kylien välissä. Luiron kylän läpi pohjoiseen vievää tietä pitkin noin 4 km, josta lähtee viitoitettu polku aavan laitaan. Edustava ja laaja kahlaajasuo. Petolintuja. Natura 2000-kohde. Lintutorni.
Keminsaarille pääsee kulkemalla kirkonkylän sillasta Kemijoen yli ja Vuotoksen tietä noin 2 km, josta vasemmalle Paavalinpolkua noin 1,5 km. Lintutorni rannassa. Ainutlaatuiset saaret aukeavat tornista ylävirtaan. Suo- ja lapinpöllöjä, mehiläishaukkoja.
Kohkosen altaan patopenkan päältä voi nähdä monenlaisia kahlaajia, vesilintuja ja kalasääsken.
Lämsänaavan soidensuojelualue Luiron kylän pohjoispuolella on hyvin kehittynyttä pounikkoista kuivempaa aapaa, jonka alueella metsähanhet ja kapustarinnat pesivät. Karhut asustelevat suon laidoilla etenkin hilla-aikana, kertoo vanha traditio, jolla on tarkoitus hämätä naapureita.
Luiron kylän itäpuolella sijaitseva Sakkala-aapa on laaja ja rikkonainen suo. Jouttenrimmillä pesii joutsenia ja sorsia, sekä Nivatunturin puolella metsähanhia. Natura 2000-alue.
Pyhätunturilta Vuostimoon päin sijaitseva Vuostimon salmi on merkittävä vesilintujen kokoontumisalue keväällä ja syksyllä.
6. MAJOITUSTA, RUOKAPALVELUJA
B&B Mäkelä, Vierastalo Kemijoen rannalla. Kemijärventie 884 B, Saunavaara, Eero ja Sisko Perttunen, Puh. 040 771 6691.
Hotelli Pyhätunturi Oy ja Holy Suites, Kerontie 21, Pyhätunturi. Puh. (016) 856 111.
Keskusvaraamo Pyhä Booking, Pyhän liikekeskus, Käärmepolku 2, Pyhätunturi.
Puh. 0207 579 679.
Keskusvaraamo Pyhähippu Oy, Ukonhattu 1, Pyhätunturi. Puh. (016) 882 820.
Lapland Palett, Kurkihyppyläntie 9, 98500 Pelkosenniemi, puh. 050 591 5836
Lomakeskus Pyhän Asteli, Astelintie 9, Pyhätunturi. Puh. (0)207 862 400.
Lomakeskus Luppo, Postiliitontie 95. Vuostimojärvi. Puh. (016) 882 806.
Mettiäisen Kelomökit ja Galleria-kahvila Säpikäs, Suvanto, puh. (016) 854 112.
Pyhän Niinive. Kunnostettu korkeatasoinen hirsitalo Pyhätunturilla. Puh. 0400 801 563.
Pyhän Turva- ja Palvelupiste, Pyhän liikekeskus. Puh. 0400 653 982.
Ravintola Tsokka, Kultakeron huipulla Pyhätunturilla. Puh. (0)40 7445 067.
Retkeilykeskus Lapin Orava, Oravanranta 19. Pyhäjärvi. Puh. (040) 739 5256.
7. AUTOILIJAT JA TAKSIT
Aho Jari, Kairala, puh. (016) 854 591, 0400 397 409.
Keränen Ari, Luiro, puh. (016) 854 552, 0400 287 882.
Kuljetus V H Heikkilä Oy, Puh. (016) 852 403, 0400 395 596.
Martin Juha, Kairala, puh. (016) 854 522, 0400 395 673.
Raappana Martti, puh. 0400 393 854.
Strand Pekka, puh. (016) 853 414, 0400 397 293.
Taksi Pelkosenniemi Pyhätunturi, puh. 106 425.
Taksipalvelu Haikonen Pyhätunturi, puh. 0400 656 500.
Tiihonen Jari, puh. (016) 851 330, 0400 391 944.
Ämmälä Markku, puh. (016) 852 438, 0400 296 368.
8. RAVINTOLAT
Hotelli Pyhätunturi Oy, Kerontie 21 ja 24, Pyhätunturi. Puh. (016) 856 111.
Ravintola Huttuhippu, Ukonhattu 1. Pyhätunturi. Puh. (016) 882 821.
Ravintola Huttu-Uula, Käärmepolku 1 c. Pyhätunturi. Puh. (016) 882 771.
9. OHJELMAPALVELUJA
Ametistikaivos, Luoston Lampivaara. Puh. 0400 523 924.
Elämysosaajat / Tapahtumatuotanto ja elämyspalvelut, Antti Keskitalo, puh. 040 754 0683.
Kairosmajan tunturikeskus ja Revontulikappeli, Pyhätunturi. Puh. 0207 681 730.
Karin Erä ja Husky Karde Oy, Seppo Vieremö, Luppokeino 2, 99555 Luosto. Puh. 0400 272 714.
LumiNenän SeikkailuMaa, Oravanranta 15, Pyhätunturi, puh. 040 535 5296.
Poropuisto Kopara, Anssi Kiiskinen, Puh. 040 587 9949.
Pyhä-Luoston kansallispuiston luontokeskus, Pyhätunturi. Puh. 020 564 7302.
Pyhä Safaris, Pyhäntie 2030 A, Pyhätunturi, puh. 040 778 9106.
Pyhätunturin hiihtokoulu, Kerontie 21. Puh. 044 264 8825.
Pyhätunturin ohjelmapalvelut, Ukonhattu 1. Puh. (016) 815 742, 0400 533 552.
Retkeilykeskus Lapin Orava, Oravanranta 19, Pyhätunturi. Puh. (040) 739 5256.
10. PANKKEJA
Pohjolan Osuuspankki, Sodankyläntie 2, Pelkosenniemi.
11. KAHVIOT
Kairosmajan Tunturikeskus, Pyhätunturi. Puh. 0207 681 730.
K-Market Pyhäntähti, Pyhän Liikekeskus. Puh. (016) 882 810.
Huoltopalvelu Sammeli ky, Sodankyläntie 9, Pelkosenniemi. Puh. (016) 851 278.
12. VÄHITTÄISKAUPAT
K-Market Pyhäntähti, Pyhän Liikekeskus. Puh. (016) 882 810.
Siwa, Sodankyläntie 8, Pelkosenniemi. Puh. (016) 851 229.
13. MATKAMUISTOJA
Asuste-Kenkä Pesonen, Pelkosenniemi. Puh (016) 851 264
K-Market Pyhäntähti. Pyhän liikekeskus. Puh (016) 882 810.
Matkamuistoliike Lettovilla. Pyhän liikekeskus. Puh. 0400 200 306.
Huoltopalvelu Sammeli ky. Sodankyläntie 9, Pelkosenniemi. Puh. (016) 851 278.
14. MUITA PALVELUJA
Apteekki. Sodankyläntie 2, Pelkosenniemi. Puh. (016) 851 266.
Kukkakauppa Merrun Kukka. Koulutie 12, Pelkosenniemi. Puh. (016) 851 471.
Matkahuolto, postipalvelut ja Alkon tilauspalvelu:
Huoltopalvelu Sammeli ky. Sodankyläntie 9, Pelkosenniemi. Puh. (016) 851 278.
Parturi-Kampaamo Tuula. Pelkosenniemi. Puh. (016) 851 360.
Parturi-Kampaamo Piri. Sodankyläntie 2, Pelkosenniemi. Puh. (016) 851 143.
Pyhän Hiuspiste. Pyhän Liikekeskus. Puh. (016) 882 900.
Pelkosenniemen terveyskeskus. Puh. (0)40 5638 131.
Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen. Puh. 0400 984 674.
Elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho. Puh. 040 589 1340.
Matkailuasiat Auli Narkilahti. Puh. 040 532 9102.
Rakennustarkastaja. Puh. 040 593 2827.