Kulttuuria ja historiaa
Joet olivat Pelkosenniemen ja Kemijärven kulkuväylinä vuosisatojen ajan, ja niiden kautta monet eri kulttuurivaikutteet levisivät laajalle. Jokia pitkin oli yhteys länteen Itämerelle, pohjoiseen Jäämerelle sekä itään Vienanmerelle ja edelleen etelään aina Laatokkaan asti. Vanha ns. Lapin ja Lannan rajalinja kulki myös osittain vesistössä - Kemijärven Luuksinsalmelta Kemijärven poikki ja kääntyi Pyhätunturille. Tällainen itäisen, läntisen ja saamelaisen kulttuurien vaihettuminen näkyy edelleenkin alueella.
Sota-aikoina tuhoutui iso osa Lapin kulttuurihistoriaa, ja moni muistaa nekin ajat, kun pirtin vanhoja huonekaluja sahattiin saunaan polttopuiksi ja uusia kannettiin sisään. Sodat ja yhteiskunnalliset muutokset aiheuttivat suuria kulttuurikatkoksia. Vanhaa peräpohjalaista perinnekulttuuria opittiin kuitenkin arvostamaan ja ehdittiin välittää eteenpäin. Entisöityjä taloja ja kauniisti hoidettuja pihoja on ilo katsella.
Pelkosenniemen sijainti kolmen suuren joen risteyksessä ja Ruotsin kuninkaan vahvistaman Lapin rajan pohjoispuolella Sompion Lapinkylässä vaikutti asutukseen, elinkeinoihin ja rakennusperintöön aina 1900-luvun alkuun asti, jolloin maatalouselinkeinot ja suurporonhoito valtasivat kyliä. Kemijärven kehittyminen kirkonkylästä kauppalaksi ja edelleen kaupungiksi oli monivaiheinen prosessi, joka näkyy esimerkiksi kaupungin keskustan rakennuskulttuurissa. Kokonaisuudessaan Kemijärvi, Pelkosenniemi ja lähialueet muodostavat rikkaan kulttuurialueen, Kulttuuri-Lapin, jossa uudet kulttuurivaikutteet sekä perinteinen peräpohjalainen ja saamelainen kulttuuri elävät rinnakkain.
Joitakin paikallisia valmistajia ja tuottajia:
- Leivät, sämpylät, ym.: Kiuaspulla Oy Kemijärvellä, Kursulainen Oy Kursun kylässä Sallassa.
- Marjoja, poroa, kalaa, riistaa, jne.: KauppaPaikka Kemijärvi.
- Lastenvaatteiden omaa tuotantoa ja myyntiä: Paapero, Kirkkokatu 8, Kemijärvi.
- Kelluntapukineita ja pelastusliivejä: Hokka Oy, Kemijärvi.
- Ompelimo Poittinen, Hallituskatu 3, Kemijärvi.