Pelkosenniemen kirkonkylä
Pelkosenniemi sijaitsee kolmen joen risteyksessä (Kemijoki, Kitinen ja Luiro), josta jokivedet jatkavat Kemijokena Kemijärvelle ja edelleen Perämereen asti.
Pelkosenniemen kunnan eteläraja oli Lapinmaan rajana noin 500 vuoden ajan. Raja kulki Pyhätunturin, Talviaissaaren, Karasinvaaran ja Vuotosvuoman kautta. Savolaiset uudisasukkaat pääsivät laillisesti Pelkosenniemen riista- ja kalamaille kuninkaan päätöksellä vuonna 1673. Lapin ja Lannan rajan ylitti ensimmäisenä 1660-luvulla uudisasukas Paavali Pelkonen, joka Samuli Paulaharjun mukaan "on ensimmäisenä etelän miehenä tullut tänne ryskehtimään, tapellut itse pirunkin kanssa - ja aina pitänyt pintansa". Pelkosenniemen kunta piti nimensä Paavali Pelkosen asuinkentän mukaan. Kunnan asukkaille Paavali jätti perinnöksi peräänantamattoman sinnikkyyden ja nöyrtymättömyyden.
Pelkosenniemen lahja Suomen ja koko maailman rockille on tietenkin Antti Hulkko. Kirkonkylällä on Andy McCoyn syntymäkoti vielä lujasti paikoillaan ja rakennus on edelleen asuttuna. Ei esittelyjä eikä vierailuja, rock’n roll tyyliin.
Nähtävyyksiä:
- Pelkosenniemen puinen kirkko (1929) Kauppaharjulla säästyi Lapin sodan tuhoilta. Se on arkkitehti Y. Sadenniemen käsialaa. Alttaritauluna on Aale Hakavan maalaus (1954).
- Kotiseutumuseo on kirkon takana. Avoinna kesällä rajoitetusti, puh. 040 184 9300.
- Uimaranta.
- Savukosken postitie on vanha kulkuväylä Savukosken suuntaan. Se on hakkuiden ja metsäautoteiden rakentamisen seurauksena hävinnyt maastosta pääosin, mutta Loukaskosken rannalla ja Kaakkurilammilla tie linjaukset on vielä nähtävillä.
- Kirkonkylä on erityisen kaunis keskikesällä, kun koko kirkonkylää koristavat runsaat luonnonkukkakedot.
- Andy McCoyn patsas paljastettiin 25.7.2009. Se sijaitsee Sodankyläntien varrella olevalla Pelkosenniemen torilla. Patsaan on veistänyt Andy MacCoyn setä, pelkosenniemeläinen kuvanveistäjä Matti Hulkko.
- Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Pyhä-Luoston matkailualue.
Sotahistoriallisia kohteita:
- Kirkonkylästä n. 3 km pohjoiseen sijaitsee Talvisodan taistelun muistomerkki. Talvisodan ratkaisevimmat taistelut Lapin rintamalla käytiin joulukuussa 1939 Pelkosenniemen Vasaniemen ja Lapinniemen alueella. Taisteluita johti Lapin kenraali K.M.Wallenius viimeisenä sotaoperaationaan ennen siirtymistä Viipurinlahdelle ja sitä kautta reserviin. Taistelupaikkoja ja joukkohautoja on vielä Vasaniemessä sekä taistelun muistomerkki Lapinkankaalla.
- Talvisodassa kaatuneille neuvostosotilaille pystytettiin muistomerkki syksyllä 2002 Vasaniemen taistelumaastoon, jossa neuvostojoukot kokivat raskaat tappiot.
- Saksalaisten ottamat sotavangit tekivät 1942-44 Nivatunturin laitaan tien kohti Tanhuaa, ns. Nivatunturin saksalaistie. Tieura kulkee Materoseljän porokämpältä Nivatunturin kylkeä ja on paikoin vielä maastopyörällä ajettavassa kunnossa. Paikoin tieuran päälle on rakennettu metsäautoteitä.
Majoituspalveluja:
- Pelkosenniemen kirkonkylässä
- Suvannon kylässä
- Pyhä-Luostolla