Kasvillisuus ja eläimistö

Kasvimaantieteellisesti Kemijärvi kuuluu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Variksenmarja-puolukkatyypin mäntyvaltaiset metsät ovat alueella tyypillisiä. Itä- ja pohjoisosissa on yleisesti paksusammaltyypin harvapuisia kuusikoita. Koivumetsiä on vain vähän. Suojelukohteita on toistakymmentä. Suurpedot ovat melko harvinaisia tai satunnaisia kulkijoita.

Pyhä-Luoston kansallispuisto on monipuolinen kokonaisuus tuntureita, kivilouhikkoja, aapasoita, metsiä, lampia, puroja ja puronvarsilehtoja. Siellä kasvillisuus vaihtelee nopesti tarjoten erilaisia elinympäristöjä linnustolle ja eläimistölle.

Kemijärven nimikkokasvit ja -eläimet ovat pulskaneilikka, maitohorsma ja kuha.

Kemijärven kasvistosta mainittakoon hauska ”idän vaeltaja” tataarikohokki, jonka esiintymisalue Kemijärven keskustan hiekkaisella rata- ja tievalleilla sekä rantatörmillä lienee edelleen Suomen suurin. Kasvi viihtyy vain avoimilla hiekka-alueilla eikä siedä mm. umpinurmikkoa. Kasvi on levinnyt radan mukana idästä Venäjän puolelta.

Meillä on monipuoliset marjamaastot. Suomalaiset luonnonmarjat ovat hyviä vitamiinien, kivennäisaineiden ja hivenaineiden lähteitä. Lähialueiden mökkejä käytetään paljon myös syyskesän marja-aikoina. Ensin soilta kannetaan hilloja, sitten haetaan metsämarjoja ja sieniä ja myöhäissyksyn pakkasten jälkeen palataan soille karpaloita noukkimaan. Tulkaa mukaan.

Eriophorum vaginatum.	Lycopodium clavatum.	Perisoreus infaustus.