post

Sähköautoilu on noussut nopeasti propellihattujen kuriositeetista valtavirran jutuksi. Jos kohta Tesla ei mikään kansanauto olekaan, alkavat ainakin käytetyt pistokehybridit olla keskiluokan autohankinnoissa täyttä arkipäivää. Veneilyssä ja meriliikenteessä sähkömoottorit antavat kuitenkin vielä odottaa todellista läpimurtoaan. Pohjoismaisella yhteistyöllä on tällä saralla otettu rohkaisevia askeleita.

Ellen yhdistää Ærøn saaren ja Fynshavin

Merten pilkkomalle Tanskalle vesiliikenne on aina ollut elinehto. Niin tavaran kuin ihmisten on pitänyt liikkua maan sisällä Juutinmaalta Fynille ja Själlantiin sekä pienemmille saarille, Itämerestä ja kaukaisemmista meristä puhumattakaan. Kauppakomppaniansa myötä Tanska oli aikanaan jopa pieni siirtomaavalta, jolla oli siirtokuntia esimerkiksi Intiassa saakka. Ei olekaan mikään ihme, että tanskalainen merenkulun osaaminen on ensiluokkaista.

Nykyisin juutit eivät enää pidä siirtokuntia hallussaan – jollei Grönlantia sellaiseksi laske – mutta merenkulun tarve on ja pysyy. Maan sisäinen lauttaliikenne on edelleen tärkeässä roolissa. Eräs Tanskan sisäisiin suosittuihin lauttareitteihin sijoittuu Juutinmaalla eli mantereella sijaitsevan Fynshavin kaupungin ja noin 7 000 asukkaan Ærøn saaren välille.

10,7 meripeninkulman eli liki 20 kilometrin välistä reittiä hoitaa nykyisin Ellen, täysin sähkökäyttöinen autolautta. Mistään kivenheitolla taitettavasta lossimatkasta ei siis ole kyse. Aiempiin sähkölauttoihin verrattuna Ellenin kapasiteetti riittää taittamaan jopa seitsemän kertaa pidemmän matkan. Voidaan hyvällä syyllä puhua teknisestä jättiloikasta.

Ellen on moderni 60-metrinen lautta, jossa on tilaa jopa 200 matkustajalle ja 30 autolle. Fynshavin ja Ærøn välisen matkan se taittaa 70 minuutissa. Tuona aikana matkustajat ehtivät hyvin rentoutua moderneissa matkustajatiloissa kahvia nauttien, maisemia katsellen tai vaikkapa kasinopelejä pelaten. Ehei, kasinolaivasta ei sentään ole kyse, mutta verkkoyhteyden avulla nettikasinoiden pelit avautuvat matkustajille – ja mikäpä sopisikaan lauttamatkalle paremmin kuin meriteemallisen kasinon Ahti Casino Bonuskoodi.

Mukana suomalaista tekniikkaa

Kuten hyvin tiedämme, on myös suomalainen osaaminen merenkulussa merkittävää. Varustamoteollisuutemme on maailman huippuluokkaa. Suomalainen kädenjälki näkyy myös Ellenissä, sillä tanskalaisen Danfossin meikäläinen tytäryhtiö, Danfoss Editron Oy on toimittanut lautalle sähkömoottorit ja akut, mutta lisäksi myös lautauslaitteiston maasähkölle sekä propulsiolaitteet ja niiden valvontaohjelmistot.

Suomalaisesta perspektiivistä kyseessä on merkittävä aluevaltaus uuden tekniikan parissa, joka voi parhaassa tapauksessa poikia maahamme käytännössä uuden alan sähköisen merenkulun parista. Sähkölauttojen tilausten on arvioitu lähtevän todella rajuun nousuun lähivuosina.

Ellenin akkujärjestelmän teho on varsin hulppeat 4,3 MW, ja tämän järjestelmän avulla se voi kulkea Fynshavin ja Ærøn välisen matkan edestakaisin ilman latausta välissä. Huippunopeus on varsin kohtuullinen, 15,5 solmua.

Jotta tehosta on saatu mitattua ulos kaikki mahdollinen, on laivan suunnitteluun kiinnitetty erityistä huomiota erityisesti valittujen materiaalien suhteen. Ellen onkin kokoisekseen melkoisen kevyt, ja terästä on käytetty vain sitä varten erityisesti suunnitellussa rungossa. Esimerkiksi aluksen kansi on rakennettu alumiinista. Lautasta ei myöskään löydy ramppeja: ne ovat kiinteitä ja rakennettu maihin. Painoa Ellenillä on 750 tonnia.

Ekologisuus iso haaste merenkululle

Maallikko liittää merenkulkuun helposti romanttisia mielikuvia tuulten pullistamista purjeista ja sinisistä laguuneista. Jokainen ammattimerenkulun parissa työskennellyt tietää, että idylliset mielikuvat ovat varsin kaukana totuudesta. Diesel haisee ja päästöjä syntyy, eikä kansainvälinen säätely – tai sen puute – juuri hillitse hakemasta säästöjä ympäristön kustannuksella. Lisäksi esimerkiksi pilssivesien käsittelyyn ja dumppaamiseen liittyy runsaasti ongelmia, jotka näkyvät konkreettisesti Itämerellä.

Euroopan talousalueen hiilidioksidipäästöistä noin 12 % on peräisin meriliikenteestä, eli suunnilleen saman verran kuin autoista. Autoliikenteen päästöt ovat kuitenkin saaneet osakseen huomattavasti enemmän huomiota kuin merenkulun. Ilmastonmuutoksen seurausten tuntuessa yhä konkreettisimmilta fokus on kuitenkin kääntymässä myös merenkulkuun.

Vaikka valtameriä kyntäviä konttilaivoja tuskin hetkeen korvataan täyssähköversioilla, on jo nyt sähkölle merenkulussa tarjolla paljon nykyistä isompi rooli. Tässä vaiheessa on asiantuntijoiden mukaan täyttä realismia, että Pohjoismaissa jopa 80 % nykyisistä lauttareiteistä voitaisiin sähköistää. Ellen yksinään tuo arviolta 2 000 hiilidioksiditonnin vuotuiset säästöt päästöissä, ja tämä on vasta alkua.